Tämän kolumnin ilmestyessä on meneillään Valtakunnallinen Nuorisotyön viikko. Teemaviikkoa vietetään yhdeksännen kerran ja sen tarkoituksena on nostaa esiin viikolla 41 nuorisotyöntekijöiden sekä nuorisotyötä toteuttavien järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää työtä nuorten hyväksi.
Vuonna 2022 viikolla teemana on nuoret ja nuorisotyö koronan jälkeen. Ei liene kenellekään yllätys, että viimeiset kaksi vuotta ovat olleet haitallisia nuorten oppimiselle ja hyvinvoinnille. Nuoret ovat joutuneet myös olemaan erillään toisistaan, joka voi kasvuiässä olla hyvinkin haitallista.
Kun koronakriisi hellitti maskipakon ja kokoontumisrajoitusten suhteen, saatiin tuonne parin tuhannen kilometrin päähän seuraava uhka, eli Ukrainan sota.
Jos omasta 80-luvun lapsuudesta muistaa kylmän sodan ja puheet ydinpommeista sekä 90-luvun alun nuoruudesta lama-ajan, niin nyt on 2020-luvun nuorilla ja lapsilla muisteltavaa pandemiasta, (taas) ydinsodan uhasta sekä talouteenkin vaikuttavasta energiakriisistä.
Nuoret ovat huolissaan syrjäytymisestä ja ilmastonmuutoksesta.
Koska 90-luvun laman vaikutukset näkyvät edelleen, on nuorisotyölle seuraaviksikin vuosikymmeniksi oletettavasti tarvetta enemmän kuin koskaan ennen.
Mutta mitä nuoret itse ajattelevat maailmantilanteesta?
Nuorisotutkimusverkosto huhti–toukokuussa toteuttaman tiedonkeruun avulla selvitettiin jo neljännen kerran nuorten korona-ajan kokemuksia sekä korona-ajan vaikutuksia arkeen, vapaa-aikaan sekä kokemuksiin, joita he ovat saaneet nuorisotyöstä ja muista nuoria koskevista palveluista. Neljännessä tiedonkeruukerrassa nuorilta kysyttiin myös näkemyksistä muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta ja Ukrainan sodan vaikutuksista.
Mielenkiintoisimmat tulokset tiedonkeruussa eivät kuitenkaan koske sinällään koronaa, maailmanpoliittista tilannetta tai Ukrainan sotaa. Enemmän nuoret ovat huolissaan nuorten syrjäytymisestä: 20–24-vuotiaista yli puolet olivat huolissaan syrjäytymisestä ja jopa 40 prosenttia koki huolta ilmastonmuutoksesta.
Huolimatta näistä kummallisista 2020-luvun alkupään vuosista, näkee kolme neljäsosaa nuorista viime keväänä tehdyn kyselyn tilastojen perusteella Suomen ja oman tulevaisuutensa valoisana (jokseenkin tai erittäin optimistisesti). Euroopan tulevaisuus nähdään yli 60 prosentin mielestä optimistisena.
Mikä mielenkiintoisinta – on nuorten optimismi Euroopan suhteen kasvanut sitten vuoden 2018, jolloin sitä kysyttiin viimeksi Nuorisobarometrissä.
Lisää tietoa ja tilastoja Nuorisotutkimusseuran sivuilta: www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma89
Kirjoittaja on viestinnän asiantuntija ja Nuorisotyö-lehden päätoimittaja.