Jyväskylästä kuuluu nyt hyviä uutisia. Viime viikolla Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaus sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Isä Arto Sipisen suunnitteleman rakennuksen peruskorjauksen suunnitteli poika Ari Sipinen. Palkinnon perusteluissa kiitellään kunnioitusta alkuperäistä rakennusta, mutta myös nykyisiä tarpeita kohtaan.
Rakennusmaailman myönteinen valokeila voi kääntyä Jyväskylään vielä uudelleen loppuvuonna, sillä kesäksi Lutakon satamaan valmistunut Keskimaan saunaravintola Viilu on ehdolla vuoden Puupalkinnon saajaksi. Yleisöäänestys on avoinna 30.10. asti.
Jyväskylä oli Suomen rallipääkaupunki jo ennen Kalle Rovanperän maailmanmestaruutta. Lisäksi päättäjät ovat profiloineet Jyväskylän liikuntapääkaupungiksi, mutta viime viikolla mainittiin ääneen myös termi ”arkkitehtuurin pääkaupunki”. Joko sillekin on perusteet?
Arkkitehtuurin pääkaupunki. Joko sillekin on perusteet?
Jyväskylässä myös arki sujuu. Tutkitusti. Suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin tuoreen vertailun mukaan Jyväskylässä on Suomen viidenneksi elävin kaupunkikeskusta. Edelle ehtivät Kuopio, Helsinki, Turku ja Pori, mutta esimerkiksi Tampere jäi sijalle 8 ja Oulu sijalle 15.
Tutkimuksessa keskityttiin siihen, miten arjessa tarvittavat palvelut ovat saavutettavissa kaupunkien keskustoissa. Kuopio menestyi muun muassa siksi, että siellä pääsee helposti viheralueille, harrastamaan liikuntaa sekä kulttuuria ja esimerkiksi päivähoitopaikat ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Perusasioita ja toteutuvat aika hyvin myös Jyväskylässä.
Kaupunkien keskustoihin ihmisiä vetävät kulttuurikohteet. Jyväskylässä on vasta todistettu, kuinka valotaide kiinnostaa.
Lauantaina päättynyt Valon kaupunki -tapahtuma oli onnistunut. Sateisesta säästä huolimatta teokset saivat väen niin runsain määrin liikkeelle, että loppumetreillä esitysaikaoja pidennettiin.
Kävijälaskennan tuloksia saa yleensä odottaa, mutta silmämääräisesti muutaman illan ja autojonojen perusteella voi odottaa ennätysten särkyvän.
Hyväksi uutiseksi voidaan tulkita myös se, että kaupungin tilanteen ja tulevaisuudennäkymät parhaiten tunteva johtaja pyrkii uudelle kahdeksanvuotiskaudelle.