Maanantaina vietettiin yrittäjän päivää, kuten tavaksi on 5. syyskuuta tullut. Moni yrittäjä joutuu ponnistelemaan, että saa pidettyä lippunsa korkealla, kun energiakriisi ja talouden epävarmat näkymät varjostavat.
Epävarmuuteen ja ennustamattomuuteen yrittäjät ovat toki viime vuosina tottuneet, mutta edellinen energiakriisi ei ole enää aivan lähimuistissa.
Pilviin pyrkivät polttoaineen ja sähkön hinta syövät yrittäjän jos toisenkin kannattavuutta. Kulut painavat myös asiakkaiden kukkarossa ja heijastuvat sitäkin kautta yrittäjien arkeen.
Kaikki yrittäjät eivät mahdu samaan tai pariinkaan muottiin.
Yrittäjät eivät kaipaa maailmantalouden laineissa keikkuvaan veneeseensä lisää lastia vaikeuttamaan pinnalla pysymistä. Osalle sellaiseksi uhkaa käydä yrittäjien eläkelain (YEL) uudistus.
Uudistuksen tavoite on hyvä. Sillä pyritään muun muassa turvaamaan yrittäjille riittävä eläke. YEL-maksun suuruus uhkaa kuitenkin käydä esimerkiksi maakuntien pienyrittäjille liian kalliiksi.
Maksun määräytymisperusteeksi esitetään alan mediaaniansiota kokoaikatyöstä. Määräytymisperuste on kankeahko. Se ei huomioi esimerkiksi samojen toimialojen eri suuruisia hintatasoja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen, erityisesti pienten paikkakuntien välillä. Pääkaupunkiseudun runsas väkimäärä kuitenkin vaikuttaa mediaaniin.
Erilaisuuden hyväksymiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota yhteiskunnassa. Esimerkiksi Jyväskylässä on meneillään pride-viikko, jolla peräänkuulutetaan seksuaalista tasa-arvoa.
Erilaisuuden huomioimista kaivataan myös yrityskentälle. Kaikki yrittäjät eivät mahdu samaan tai pariinkaan muottiin.
Yrittäjien ei pitäisi joutua kärsimään esimerkiksi toimipaikkansa vuoksi siten, että pakollinen maksu nousee isojen kaupunkien hintatason vuoksi, mutta yrittäjän tulot pysyvät ennallaan toimialueen huokeamman hintatason vuoksi.
Yhtä lailla myös elinkustannukset, joihin eläkkeen pitää aikanaan riittää, ovat pienemmät harvempaan asutulla seudulla.