Kesäkuussa Ison-Britannian sisäministeriö päätti, ettei Julian Assangen luovuttamiseksi Yhdysvaltoihin ole estettä. Juuri 51 vuotta täyttänyt journalisti, Wikileaks-perustaja Assange on virunut viimeiset kolme vuotta karussa Belmarshin vankilassa menettäen terveytensä, ja sitä ennen seitsemän vuotta turvapaikassaan Ecuadorin Lontoon suurlähetystössä.
Australialainen Assange on siis kärsinyt journalisminsa vuoksi epävirallista vapausrangaistusta käytännössä jo yli kymmenen vuotta. Jos Assange nyt luovutetaan Yhdysvaltoihin, hän voi saada jopa 175 vuoden vankeusrangaistuksen – mahdollisesti eristyssellissä. Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA on aiemmin pohtinut muun muassa Assangen salamurhaamista, joten reilua oikeudenkäyntiä lienee turha odottaa.
Vuonna 2020 journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola totesi, että ”Assangea syytetään Yhdysvalloissa teoista, joita kuka hyvänsä tutkiva journalisti tekee päivittäin. Jos kriminalisoit uutishankinnan, kriminalisoit journalismin. Lähteen suojaaminen on journalistin oikeus ja velvollisuus.”
Kansalaisilla on oikeus tietää.
Nils Melzer, YK:n erityisraportoija kidutusta koskevissa asioissa, on todennut vuonna 2019 Assangen tapausta tutkittuaan, että Assangen maine on järjestelmällisesti pilattu, jotta huomio on saatu käännettyä pois hänen paljastamistaan rikoksista. Melzerin mukaan hänen perusoikeutensa on ollut helppo riistää ilman maailmanlaajuista tyrmistystä, kun hänet on ensin epäinhimillistetty eristyksen, pilkan ja häpeän keinoin.
Taktiikka on toiminut ainakin sen perusteella, miten vähän kotimainen journalistikuntamme on pitänyt ääntä Assangen puolesta. Ylen viimeisimmässä asiaa koskevassa verkkouutisessakin (20.6.) Assangea kutsutaan journalistin sijaan tietovuotajaksi, jonka kerrotaan julkaisseen asiakirjoja, joissa käsiteltiin Afganistanin ja Irakin sotatoimiin liittyviä ”yksityiskohtia”. Samoja muotoiluja media on tottunut käyttämään tapauksesta aiemminkin. Tarkemmin sanottuna nuo ”yksityiskohdat” ovat koskeneet erityisesti Yhdysvaltojen sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, muun muassa siviilien murhia ja kidutusta Guantanamossa.
Assangea halutaan rangaista sota- ja ihmisoikeusrikosten paljastamisesta, mikä toimii pelotteena journalisteille kaikkialla maailmassa: Yhdysvaltojen rötöksiä paljastamalla voit joutua loppuelämäksesi amerikkalaiseen eristysselliin.
Kansalaisilla on oikeus tietää vallankäyttäjien rikoksista, ja tätä oikeutta Assange on puolustanut sankarillisesti. Assangen luovutus Yhdysvaltoihin olisikin naula länsimaisen lehdistönvapauden arkkuun. Valtiot, jotka eivät yhdy vaatimaan Assangen vapauttamista, eivät voi esiintyä vakavasti otettavina lehdistönvapauden, ihmisoikeuksien ja demokratian puolestapuhujina. Ei siis myöskään Suomi.
Kirjoittaja on eräopas, oikeustieteen maisteri ja Elonkehä-lehden päätoimittaja.