Pääkirjoitus
Viimeisimmästä Suomea koskettaneesta sodasta on kulunut lähes sukupolven verran aikaa. Valtaosalla väestöstä ei ole omakohtaista kokemusta sota-ajasta eikä toivottavasti tulekaan.
Perimätieto sodista perustuu vanhempien, isovanhempien ja esimerkiksi kouluissa vierailleiden sotaveteraanien kertomuksiin. Kokemukset, kertomukset ja historianopetus ovat pohjana ymmärrykselle, miksi sotaa halutaan välttää viimeiseen asti.
Koronapandemiaa on verrattu taudin pahimpina aikoina sota-aikaan. Tauti on pelottanut, rajoittanut elämää ja uhannut henkiä.
Vaikka sota Euroopassa ei suoraan kosketa Suomea, tuntuu se jo nyt ahdistavammalta kuin korona koko aikana. Tautia ei ole koettu tahallaan aiheutetuksi ja sen etenemistä on pystytty ennustamaan.
On vaikea uskoa, että ihmiset aloittavat päivänsä katsomalla uutisista, mitä sotarintamalla Euroopassa on tapahtunut.
Koronakriisissä löydettiin nopeasti keinoja rajoittaa taudin leviämistä ja suojella ihmisiä. Koko maailma yhdisti voimiaan ja osaamistaan yhteisen uhan edessä. Syntyi nopeasti rokote, joka on säästänyt ihmishenkiä, vienyt valtaa taudilta ja mahdollistanut paluun meille normaaliin elämään. Voi vain toivoa, että myös Eurooppaa koskevaan sotaan löytyy nopeasti keinoja, jotta rauhanomainen elo saa jatkua.