Kolumni: Ystäväni cityhirvi

Ville Hardén

Kirjoittaja Suur-Jyväskylän Lehden kesätoimittaja.

Eräs ensimmäisistä asiois­ta, jonka Jyväskylään saapuva matkailija näkee poistuttuaan Matkakeskuksesta, on kolmemetrinen hirvi. Samuli Alosen teoksen Cityhirvi voi nähdä symboloivan urbaanin ympäristön ja luonnon yhteentörmäystä.

Minulle teos edustaa nykyään ajan kulumista ja ympyrän sulkeutumista. Syksyllä 2008, kun Alonen oli viimeistelemässä teosta, olin vasta lukios­ta päässyt 18-vuotias miehenalku. Haaveilin toimittajan urasta, ja olin päässyt puoleksi vuodeksi työharjoitteluun Suur-Jyväskylän Lehteen. Sain juttukeikan käydä haastattelemassa taiteilijaa työn touhussa. Alonen osoittautui miellyttäväksi persoonaksi, ja haastattelun pohjalta syntyi kelpo lehtijuttu.

Moni asia on muuttunut niiden 13 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet haastattelun jälkeen.

Valmistuin edeltävänä keväänä ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta. Lakitusseremonia pidettiin Lyseotalon vanhan puolen juhlasalissa. Vuonna 1902 valmistuneessa salissa oli ikiaikaista arvokkuutta, joka liitti uudet ylioppilaat osaksi kymmenien vuosien jatkumoa.

Nyt samainen juhlasali kaikuu tyhjyyttään. Lyseon lukio muutti vanhasta Lyseotalosta Harjulle vuonna 2013. Alakerrassa toimivaa museota lukuunottamatta rakennus on ollut siitä asti tyhjän panttina.

Joissain asioissa historia toistaa omituisella tavalla itseään.

Lyseon nykyiset tilat Harjulla ovat modernit ja epäilemättä pedagogisesti laadukkaat. Ajan siivet eivät kuitenkaan uudessa talossa havise samalla tavoin kuin vanhassa.

Joissain asioissa historia toistaa omituisella tavalla itseään.

Kesällä 2008, samoihin aikoihin kun aloittelin toimittajan uraani Surkkarissa, urheilumaailma käänsi katseensa Pekingiin. 26. kesäolympialaisista muistetaan nykyään massiivinen avajaisseremonia ja Satu Mäkelä-Nummelan kultamitali trap-ammunnassa. Parhaiten mieleen on silti jäänyt isäntämaan ihmisoikeustilanteesta ja kisajärjestelyistä esitetty kritiikki. Ja kukapa unohtaisi avajaisissa esiintyneen pikkutytön, jonka lauluääntä järjestäjät eivät pitäneet tarpeeksi hyvänä, mutta joka pääsi lavalle, koska laulun oikeasti esittänyttä tyttöä ei pidetty tarpeeksi suloisena?

Tänä vuonna olympiasoihtu matkasi jälleen Itä-Aasiaan, tarkemmin sanottuna Tokioon. Kisat herättävät jälleen voimakasta kritiikkiä, mutta eri syystä. Japani on koronatilanteen vuoksi hätätilassa, ja tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia maan asukkaista vastustaa kisojen järjestämistä. Olympialaiset ovat jälleen viitekehys laajemmalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Ajaako olympia-aate kansalaisten turvallisuuden ja vapauden edelle?

Työharjoittelun jälkeen minua kutsui armeija. Toimittajaopintojen sijaan päädyin lukemaan kaksi aivan erilaista ammattia. Vuosi sitten lapsuuden haave alkoi kummitella mielessä, ja pääsin opiskelemaan journalistiikkaa. Nyt, 13 vuotta edellisen kerran jälkeen, olen jälleen töissä Surkkarissa. Ympyrä on sulkeutunut.

Yksi asia ei ole muuttunut vuosien aikana mihinkään. Cityhirvi vartioi edelleen Matkakeskuksen edustaa. Ylväästi, hievahtamatta.

Kommentoi