Ville Hardénin kolumni: Mitä pienet edellä...

Ville Hardén

Kirjoittaja on Suur-Jyväskylän Lehden kesätoimittaja.

Taisin olla noin yhdeksänvuotias, kun isäni osti perheen ensimmäisen kännykän. Sharp-merkkinen, etäisesti puunhalkoa muistuttanut matkapuhelin oli 90-luvun loppupuolella teknologian huippua.

Koulun pihalla vertailtiin, kenen isällä tai äidillä oli hienoin puhelin tai paras tietokone. Teknologia oli selkeästi aikuisten maailma, johon me lapset pääsimme vain silloin tällöin kurkistamaan.

Lapselle hankittiin oma matkapuhelin vasta, kun vanhemmat olivat kotiutuneet niiden käyttöön.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Nykyään asetelma on kääntynyt kiehtovalla tavalla päälaelleen.

Asetelma on kääntynyt kiehtovalla tavalla päälaelleen.

Suomen kieleen on viime vuosikymmeninä pesiytynyt vierasperäinen uudissana: diginatiivi. Sillä tarkoitetaan nuorta, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja kännyköitä.

Tällainen ihminen on kotonaan älylaitteiden parissa ja kokeilee uusia asioita ennakkoluulottomasti.

Aikuiset sen sijaan eivät pysy jatkuvasti kehittyvän teknologian perässä. Kun seinä oman älylaitteen käytössä tulee vastaan, laite ojennetaan omalle, diginatiiville lapselle: auta.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin hiljattain julkaisemassa raportissa todetaan, että aikuisten mediakasvatus on jäänyt lasten ja nuorten mediakasvatuksen varjoon.

Toimivan mediakasvatuksen toteuttaminen aikuisille on vaativa prosessi. Eri ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on luonnollisesti myös täysin erilaiset tarpeet ja tavat käyttää mediaa.

Älylaitteiden käyttöä suurempi ongelma on aikuisten medialukutaito. Tutkimukset osoittavat, että yhä useammalla suomalaisella on vaikeuksia erottaa valheellinen tai manipuloiva sisältö internetissä.

Uutissivustoilla nähty, provosoivaan muotoon kirjoitettu väite jaetaan välittömästi sosiaaliseen mediaan, ja faktojen tarkistus jää herkästi puolitiehen. Vastalauseita on turha pelätä, sillä oma somekupla koostuu ihmisistä, jotka ovat kaikesta samaa mieltä. Mikäli vastalauseita ilmenee, esimerkiksi uutissivustojen kommenttipalstoilla, vastataan niihin provosoinnin, tahallisen väärinymmärtämisen ja demonisoinnin keinoin.

Nettipoliisina tunnettu Marko Forss kirjoitti aikoinaan blogissaan, että ”aikuiset pilasivat sosiaalisen median”. Vaikka otsikointi on tarkoituksella provosoiva, on siinä myös totuuden siemen. Forssin mukaan nuoret keskustelevat somessa rakentavammin kuin aikuiset ja esimerkiksi nettikiusaaminen on lisääntynyt voimakkaasti juuri aikuisten keskuudessa.

Haastan nyt sinut, tätä kolumnia lukeva aikuinen, miettimään omaa median ja teknologian käyttöäsi.

Olisiko tänään hyvä päivä opetella päivittämään puhelimen käyttöjärjestelmä itse? Se on yllättävän helppo prosessi.

Tai ehkä tänään on hyvä päivä jättää väliin tuntemattoman ihmisen haukkuminen Facebookissa. Usko tai älä, nimimerkin takana on elävä ja tunteva ihminen.

Vanhakin koira oppii uusia temppuja, jos vain haluaa.

Kommentoi