Kirjoittaja on Suur-Jyväskylän Lehden toimittaja.
Kävin Kuopiossa 2019 keväänä monen vuoden jälkeen. Ajoimme ystäväni kanssa toukokuisena lauantaina Kuopion kaupunginteatteriin katsomaan näytelmää Bernarda Alban talo. Ihastelimme kauniita maisemia ja vielä enemmän loistavaa näytelmää.
Takaisin ajaessamme mietimme, että miksi olimme ajatelleet, että Kuopio on kaukana Jyväskylästä. Olimme varanneet menomatkaan tämän ajatuksen vuoksi turhan paljon aikaa, ja ehdimme käydä ennen päivänäytöstä torilla kahvilla. Me Jyväskylän torin rauhalliseen menoon tottuneet turistit ihmettelimme väenpaljoutta.
Menin jo samana syksynä katsomaan samaan teatteriin Cabaret-musikaalin ja olin enemmän kuin pää pyörällä sen jälkeen. Kuopiossa ei taideta nousta seisomaan lopputaputuksissa, mutta sen olisin halunnut tehdä. Tänä keväänä oli haaveena päästä katsomaan Sademies-näytelmää, mutta sen ensi-ilta siirtyi ensi syksyyn. Aion mennä sen katsomaan, sillä Kuopio on tosiaan yllättävän lähellä.
Viime elokuussa kävimme Kuopiossa kesäturistina. Keskustassa oleva museokortteli on pieni, mutta tutustumisen arvoinen paikka. Esimerkiksi valokuvauksen keskuksessa kannattaa käydä tai ainakin poiketa syömään sen idylliselle sisäpihalle todella hyviä vohveleita, jos niitä on tarjolla tänäkin kesänä.
Kuopion satama oli pettymys, kun olimme päässeet sinne navigaattorin avulla. Jyväskylän selkeään ruutukaavaan tottuneelle Kuopion keskusta on hieman haasteellinen. Oli stressaavaa seurata minkä risteyksen kohdalla saa tulla oikealta eteen, ja risteyksiä riitti.
Kuopion erikoisuus on mahdollisuus olla muutaman tunnin hauskassa kielikylvyssä.
Satama oli hieman hämmentäväkin kokemus. Olisimme halunneet ostaa jäätelöt, mutta löysimme vain kaksi penkkiä ja ravintolan isossa puurakennuksessa. Oliko syynä tilanteeseen elokuu eli onko siellä kesä- ja heinäkuussa enemmän tarjontaa? Tässä asiassa Jyväskylän satama on ehdottomasti voittaja.
Viime kesänä suositeltiin kotimaan matkailua, ja kävimme myös Mikkelissä. Myös sen eloisa tori oli hauska yllätys ja kesäisenä päivänä oli kiva istuskella juomassa siellä pullakahvit.
Pakko todeta, että aika erikoinen viime kesä oli, kun sen kohokohtia olivat kahvittelut eri paikoissa.
Näiden kaikkien kokemusten perusteella saatan ottaa tänäkin kesänä suunnaksi Kuopion tai jopa jonkin ”uuden” kaupungin.
Eri kaupunkeihin mennessä on järvien keskellä monta levähdyspaikkaa, joissa voi juoda termarikahvit ja syödä eväät. Tosin matka ei ole niin pitkä, etteikö jaksaisi ilman eväitä esimerkiksi Jyväskylästä Kuopioon, mutta autoillessa on hauskaa pysähtyä juomaan ulkokahvit.
Kuopion erikoisuus on mahdollisuus olla muutaman tunnin hauskassa kielikylvyssä. Kun menimme ravintolaan ja tarjoilija toi ruokalistat tutkittavaksi, hän sanoi lähtiessään: ”Tulen kohta sitten jutustelemaan”. Hän ei sanonut, että tulen ottamaan tilauksen, vaan hän tuntui tulevan juttelemaan kanssamme. Ja niin hän tekikin.