Pääkirjoitus: Selkeyttä kuntavaalikeskusteluun

Sami Rahkonen, päätoimittaja

Äänestysinto kasvaa perinteisesti iän myötä. Siksi äänestysaktiivisuuden kasvattamiseksi täytyisi lisätä juuri nuorten aktiivisuutta.

Nuoria kiinnostaa kuntavaaleissa muun muassa koulukiusaamisen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy, ilmastonmuutos, tasa-arvo sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden asioiden ympärille myös puolueet ovat rakentaneet omat kuntavaaliohjelmansa. Silti monesta nuoresta tuntuu, että kuntavaalit ovat etäällä eikä äänestämällä voi vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin.

Kummallinen kuilu johtuu kielestä. Poliitikot ja nuoret puhuvat samoista asioista, mutta eivät ymmärrä toisiaan. Ongelmana ovat poliitikot, joilla on vaikeuksia selkeän suomen kielen kanssa. Poliittisten setien ja tätien ei tarvitse pyrkiä puhumaan nuorisokieltä, suomen kieli riittää. Kapulakieli on ennen kaikkea eduskuntapoliitikkojen opittu tapa ja keino vältellä vastuuta.

Mielikuva vaikeasta kuntapolitiikasta syntyy, kun valtakunnallisissa kuntavaalitenteissä eduskuntapoliitikot puhuvat kuntien asioista joko hallituksen tai opposition nuttu niskassaan. Kunnanvaltuustoissa sellaiset riisutaan naulakkoon.

Selkeitä vastauksia suoraan ehdokkailta ehtii vielä vaatia esimerkiksi Jyväskylän keskustan Kävelykadulla, joka toimii lauantaihin asti vaalikatuna.

Kommentoi