Sami Rahkosen kolumni: Ensin venähti selkä – sitten asenne

Sami Rahkonen

Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta ja suoraan alaselkään vasemmalle puolelle. Tai ehkä se oli vähän ennakoitavissa. Reilu kuukausi sitten lumitöissä syntyneen venähdyksen hoito oli jäänyt kotikonstien varaan: Hoidin sen särkylääkkeellä ja ontuvalla kävelyllä. Kipu hellitti, mutta venähdyksestä jäi muisto lihakseen.

Lauantaiaamuna viiltävä kipu muistutti, että asiat kannattaisi hoitaa kerralla kuntoon. Tällä kertaa selkä venähti, kun avasin verhot.

Edelliskerrasta tiesin, että ilman apua edessä olisi parin viikon ähkiminen, hitaat liikkeet, katkonainen uni ja sängystä ylösnousu pyörähtäen.

Olen vanhanaikainen. Haluan hoitaa asiat kasvokkain tai puhelimella. Myös sähköposti on toimiva väline, mutta aina jossain vaiheessa keskustelu näppäimistöä naputtamalla alkaa ärsyttää, kun asian voisi hoitaa kerralla keskustelemalla tarkennuksineen ja lisäkysymyksineen. Työn puolesta näppäimiä tulee muutenkin hakattua aika paljon.

Sitä paitsi asiakaspalveluchateissa asiat ovat poikkeuksetta jääneet puolitiehen, tai ne on joka tapauksessa joutunut hoitamaan loppuun ihmisen tai ammattilaisen kanssa.

Koska oli viikonloppu, vilkaisin työterveyttä hoitavan yhtiön mobiilisovellusta, josko sieltä saisi varattua ajan lääkäriin maanantaille. Sovelluksessa oli myös vaihtoehto ottaa digiklinikan kautta heti yhteyttä lääkäriin. Kokeilin ja hämmästyin.

Voitaisiinko sote sorvata sellaiseksi, että apua saa yhtä hyvin työmarkkina­tilanteesta riippumatta?

Valitsin, onko kyse koronasta vai jostain muusta ja kerroin lyhyesti, mitä oli tapahtunut. Muutamassa minuutissa sain yhteyden lääkäriin, oirearvion, sähköisen reseptin ja maanantaille ajan lääkäriin.

Tunnin päästä olin aloittanut lääkekuurin ja illalla pystyin liikkumaan lähes normaalisti. Lääkepaketissa oli kolmio sen merkiksi, että meno rentoutuu eikä autolla ajeta.

Maanantaina lääkäri varmisti, ettei kyse ollut venähdystä vakavammasta. Arvasi oikein, että venytysohjeille olisi tarvetta, joten ohjasi seuraavalle ammattilaiselle.

Keskiviikkona seisoin boksereisillani ison peilin edessä ja katsoin fysioterapeutin osoittamia merkkejä jännittyneestä rangasta.

Venähdys muutti käsitykseni sähkölääkäripalveluista. Nyt uskon, että niistä on apua internetillä varustetuille diginatiiveille. Se auttaa myös muita, sillä näin natiivit pysyvät poissa soittojonoista ja päivystyksestä.

Samalla tapaus muistutti, kuinka hyvin työssäkäyvän terveyspalvelut on järjestetty. Voitaisiinko sote sorvata sellaiseksi, että apua saa yhtä hyvin työmarkkinatilanteesta riippumatta?

Kommentoi