Esa Linnan kolumni: Toisten tilastot ovat toisille emävalheita

Esa Linna

Kirjoittaja on nuorisonohjaaja ja Nuorisotyö-lehden päätoimittaja.

Sisäministeriö tiedotti Twitterissä marraskuussa nuorisorikollisuuden tilastoista.

Tiedottaminen ei sujunut toivotulla tavalla, sillä alun perin twiiteissä puhuttiin virheellisesti epäiltyjen rikosten lukumääristä. Kyse oli oikeasti rikoksista epäiltyjen lukumääristä.

Sisäministeriö poisti virheelliset tiedot ja julkaisi uudet, korjatut luvut selityksineen.

Sekaannusta aiheutti myös poliisin tilastoimat epäillyt rikokset ja epäillyt tekijät, kun taas Tilastokeskus tilastoi selvitetyt rikokset. Niissä tutkinnat on päätetty ja rikokset selvitetty, jolloin näitä tilastoja ei voida vertailla suoraan.

Tilastot kertovat kuitenkin siitä, että nuorten tekemät rikokset ovat vähentyneet sitten vuoden 2011. Nuoria on tänä vuonna kuitenkin poliisin tilastojen mukaan enemmän epäiltyinä henkirikoksista.

Ihmisten mieliin ja puheisiin pelottava nuorten megajengi oli jo päässyt uhkakuvaksi.

Ilmiölle ei ole löytynyt tähän mennessä selkeää syytä.

Sisäministeriön korjaamat twiitit saivat osan kansasta epäilemään ministeriön tilastojen korjaamista. Maahanmuuttajien tekemiä rikoksia pyrittiin heidän mukaansa painamaan villaisella. Kohun alullepanijana oli Helsingin Sanomien uutisointi, jossa kerrottiin poliisin ja viranomaisten olevan huolissaan 100–150 nuoren väkivaltaisesta jengistä, josta valtaosa on tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisia.

Todellisuudessa kyse ei ollut yhdestä ryhmästä vaan useasta eri ryhmästä, johon kuuluu noin 100–150 nuorta. Helsingin Sanomat korjasi uutistaan, mutta ihmisten mieliin ja puheisiin pelottava nuorten megajengi oli jo päässyt uhkakuvaksi.

Jyväskylässä uutisoitiin viime vuoden puolella järjestäytyneistä katujengeistä, joihin liittyi tietojen mukaan huumekauppaa, puukoilla aseistautumista ja vedonlyöntiä järjestetyistä tappeluista. Tiedot tulivat Sisä-Suomen poliisilaitokselta, joka myöhemmin kertoi, ettei tällaisia asioita ollutkaan tutkinnassa.

Sekavalla tiedottamisella on omalta osaltaan ikävät vaikutuksensa, sillä osalle kansasta se näyttäytyy ikävien asioiden peittelemisenä. Salaliittoteorioiden kehittelemiselle on syynsä: kun tällaisina aikoina on tavallista kuulla jopa kansanedustajien ilmaisevan jatkuvasti epäluottamusta työkavereitaan, valtiota ja poliisia kohtaan, ollaan vaarallisilla teillä. Toki epäluottamuksen kylväminen on eräiden kansanedustajien tarkoituskin.

Nuorisorikollisuus on vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2018, että Suomen kaduilla on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Jos tämäkään ei riitä, on joskus hyvä etsiä lähihistoriasta vertailukohtia, jotta osaa asettaa asioita perspektiiviin. Verkossa on esimerkiksi luettavana edelleen City-lehden artikkeli Helsingin skidit (vuodelta 1996), joissa kerrotaan neljästä Helsingin keskustan jengistä.

Niissä oli yhteensä 300 nuorta.

Kommentoi