Kolumni
Vuonna 2009 Iso-Britannian pääministeri Gordon Brown pyysi julkisesti anteeksi vuonna 1954 kuolleelta matemaatikko Alan Turingilta: ”Alanin työn vuoksi vapaina elävien puolesta, olen ylpeä sanoessani anteeksi. Ansaitsitte paljon parempaa”.
Turingia, joka olennaisesti vaikutti toisen maailman sodan päättymiseen purkamalla saksalaisten viestinnän salaukseen käyttämän Enigma-koodin, kohdeltiin sodan jälkeen epäinhimillisesti hänen homoseksuaalisuutensa takia. Vuonna 1952 Turingia syytettiin törkeästä siveettömyydestä ja hänet tuomittiin vankilaan samaan lakipykälään nojaten kuin Oscar Wilde yli 50 vuotta aiemmin.
Välttääkseen vankilan hän valitsi kemiallisen kastraation ja kaksi vuotta myöhemmin päätti elämänsä haukaten syanidia sisältänyttä omenaa.
Enigma-koodin purku oli vain yksi esimerkki Turingin merkittävyydestä 1900-luvun tieteilijöiden joukossa. Vuonna 1936 julkaistussa artikkelissa hän käsitteli matemaattista todistusta ja laskettavuutta kehittäen ajatuskokeen Turingin koneista, yksikertaisista formaaleista malleista.
Turingin kuvitteellisia koneita ei ollut suunniteltu jotakin tiettyä tarkoitusta varten, vaan niille voitiin antaa ohjeita. Ohjeet mahdollistivat koneelle simuloida mitä tahansa muuta konetta. Turingin kone muistuttaa varhaista mekaanista tietokonetta, vaikka yhtään ohjelmoitavaa tietokonetta ei vielä tuolloin ollut rakennettu.
Vuonna 1950 julkaistussa artikkelissa Turing keskittyi mielen ja koneiden tutkimiseen pohtien suosittua kysymystä ”voivatko koneet ajatella?”
Artikkelissaan Turing kehitti toisen merkittävän ajatuskokeensa, niin sanotun Turingin testin. Turingin testissä ihminen esittää kysymyksiä kaukokirjoittimella kahdelle keskustelukumppanille, joista toinen on ihminen ja toinen on algoritmi. Jos kysymyksiä esittävä ei havaitse eroa vastausten välillä, tällöin meidän tulisi päätellä, että kone ajattelee.
Turing päätyi keskustelupohjaiseen testiin, koska ei halunnut arvioida tekoälyä asiaankuulumattomilla kriteereillä. Se, että kone epäonnistuu esimerkiksi kauneuskilpailussa, on yhtä epäolennaista kuin jos arvostelisimme ihmistä siitä, että tämä häviää kilpajuoksussa lentokoneelle.
Tieteiskirjailija Philip K. Dick törmäsi artikkelin uusintapainokseen, ja pian tämän jälkeen alkoi työstää ihmisen ja replikantin toisistaan erottavan Voight-Kampff empatiatestin sisältävää Palkkionmetsästäjä-romaania.
Viimeisinä vuosinaan Turingin ajatukset suuntautuivat entistä korkealentoisimpiin sfääreihin sisältäen pohdintoja soluroboteista ja auringonkukkien terälehtien matemaattisista analyyseistä. Hän muun muassa kehitteli koneita, jotka eivät ainoastaan läpäisisi Turing testiä vaan oppisivat kokemuksistaan.
Jos Turing olisi elänyt pidempään, ehkäpä tekoälyllä olisi suurempi rooli kuin yksinomaan talouteen liittyvät banaliteetit, kuten vaikkapa Amazonin suositusikkunat tai Googlen ennakoiva kirjoitus tai mieltä kylmäävät kasvojen tunnistusohjelmat.
Saattaa olla, että ihmiset kokevat tekoälyn kehityksen äärellä itsensä pieniksi ja pelokkaiksi, mutta on inspiroivaa muistaa, että niidenkin perustan keksi yksi 1900-luvun omalaatuisimmista ajattelijoista. On vaikeaa kuvitella, että tietokone voisi tehdä jotain niin omaperäistä kuin minkä Turing kykeni tekemään.